Ja elämä jatkuu

Photoshoppi ei toimi niin nää on nyt tällaista raw-artia mistä puhuttiin tänään koulussa..

Reissu meni tosi hyvin. Käytiin siellä vähän joka kolkassa. Tutuimman paikan Puolasta voittekin arvata, ja se sai mut aika pois tolaltaan.. Ostin ja join elämäni ensimmäisen kaljani, hukuttaakseni surun.

Kamalia asioita, joita ei vain pysty käsittää..

Joku ranskalainen sinisilmäinen komea poika bussista. Hän oli todella kaunis.

Kierrettiin Ilain kanssa tosi paljon taidegallerioita, ja suosittelen kaikille kiinnostuneille Krakowan kansallismuseo! Teoksia löytää jos minkälaista aina 1700 -asti. Oltiin ihan puulla päähän lyöty. Ja meidän taidenhissan maikka vielä kysy, et mitä muka puolassa on. Pyh ja pah.

Kiirettä tosiaan pitää harvase päivä. Pitää olla luova ja kotikin tulis pitää siistiä ja töissä selvitä. Samalla olen ollut helmikuusta laihdutuskuurilla. Huh huh aika rankkaa, mutta pidän kauheasti siitä että on sisältöä elämässä. Actionia! Uusia ihmisiä, suoriutumista, kiirettä!
Kunhan välillä pääsee pötköttää Tanelin viereen ja kattoo How I Met Your Motheria. Kolmas seasonilla ollaan, ei oo ollu yhtä Legen... "wait for it" dary kuin kakkonen, mutta eletään toivossa.

Huomenna on maalauksen kritiikki joka kestaa tän ja huomisen päivän. Rankkaa tulee, mut ehkä ihan inspiroivaa. Eniten mä kyl ootan tulevaa kurssia jossa tehdään oma työ ja pidetään eka näyttely. Minul on pari ideaa kurssiin, mutta turvaudun ehkä helppoon, koska kuudessa viikossa, voin joko ettii inspiraatiota ja tehdä työn viime tipassa, tai olla ajoissa, ja jättää aikaa teosidean suunnitteluun ja syvyystasoihin. Saa nähdä.

Aloin tätä kirjoittaan pitkästä aikaa, kun oon huomannu et mun muilla luokkalaisilla on kans aika paljon blogeja. Kai sitten minäkin palautan vanhan bloggaus riippuvuuteni. Iän ikuinen skannaus ja käsittely ja painokelpoisuus vaan tuntuu hirveältä kynnykseltä. Toisaalta sitä miettii enempi mitä tänne pistää kun perus mielivaltaista provoo. Sitä en kyllä ihan kaikkea saa sensuroitua sielusta ja palosta. Hahhaa.