Olin kolme päivää Wienissä nauttimassa kulttuurista. Taide oli pääasiallisin syy miksi sinne menin, ja siitä sitten pääsin nauttimaan yllinkyllin. Saapumispäivä meni pyöriessä keskustassa ja muistellessa, miten kaupunki oikein menikään (kävin siellä kolme vuotta sitten joulukuussa), mutta illan vietin sitten erään kehystämön omistajien vieraana. Grillasimme, soitimme musiikkia ja muuta mukavaa. Yövyin sitten ystäväni
Daniel Friedemannin luona, joka on myös taiteilija. Kun saavuin hänen kotiinsa olin haltioitunut ja sanaton. Kattohuoneisto oli täynnä maalauksia, mosaiikkitöitä, patsaita ja kaikkea siltä väliltä. Työt olivat enimmäkseen realistisia ja perinteisiä aiheita, mutta miten aitoja ne olivat. Kyllä mun piirustuksen opettaja Tiiu olis taputtanu olalle häntä. Minun oli pakko ottaa muutama kuva paikasta. Olin niin häkeltyny:
Daniel itse, uupuneena illan juhlinnasta
Ai niin kävin minä päivemmällä tuona ekana päivänä galleriassa nimeltä Kro Art Contemporary. Siellä oli yhteisnäyttely teemalla kesä ja sen salaisuudet. Oli siellä tosiaan kauniita valokuvia kesästä, vihreyttä hyvin paljon, mutta jotenkin nää minuu viehätti eniten.
Jernej Forbici - In my place, 2008
Robert Mittringer - Objektkasten ohne titel, 2011
Seuraavana päivänä lähdin kahdeksalta aamulla etsimään päivän kohteita; museoita ja gallerioita. Kaikki ne kyllä aukes vasta kymmeneltä, mutta minulla oli ennen sitä, hyvää aikaa turisteilla, ilman muita turisteja. Ei ne ollut vielä hereillä. Suunnistin eka Gemälde Galerieen kattomaan Bocshin Viimeisen Tuomion ja perinteisempää näin alkuun. Oli ihan mielenkiintoista, kun kuulin korvissani taidehistorian opit. Kuvia ei saanut ottaa, ja minul on vaan yksi kurja salakuva, joten jätetään se tänne pistämättä. Menkää itte kattoo. Samassa rakennuksessa oli myös kuvataide akatemia, Akademie Den Bilderden Kunste, mutta ilmeisesti muualla puolella rakennusta kuin museo. Huomasin nimittäin vasta kyltin koulusta lähtiessäni.
MAK oli seuraava paikka jonne minun oli tarkoitus mennä. Oletin että se on niinku Kiasma Helsingissä, mutta sen sijaan paikka paljastui muotuiluun perustuvaksi museoksi, mikä oli oikeastaan mielenkiintoinen kokemus. Hyvin laaja, aina tekstiilitaiteesta Wieniläiseen posliini keramiikkaan ja tuolimuotoiluun. En olisi varmaan mennyt koko paikkaan, ellen olisi tienyt. Mutta kannatti, kannatti.
Löysin itseni näyttelyn jälkeen MAKin vieressä olevasta koulusta Universität Für Angewandte Kunst, mikä taisi vastata Lahden muotoilua tai Taikkia meilläpäin. Valitettavasti viikko sitten olivat koulut ja näyttelyt loppuneet joten kovasti ei ollut nähtävää. Koulut on vähä samanlaisia ympärimaailmaa.
Jonathan Quinn - Table group
Näyttelystä Nomadic Furniture 3.0, joka tutki youtuben kautta uudelleen syntynyttä Do-It-Yourself kulttuuria.
Näyttely myös käsitteli DYI -kulttuurin historiaa
Päivän taidekatsaus ei kuitenkaan päättynyt tähän. Lähdin talsimaan näyttelyn jälkeen Stephansplatzille josta jatkoin kulkuani, tietämättä mikä minua odotti. Löysin gallerian jossa kissankokoisin kirjaimin luki Fine-Art. Kyseessä ei ollut mikään myyntigalleria joten astuin sisään. Kyseessä oli Friedensreich Hundertwasserin näyttely. Olin haltioitunut. Galleristi esitteli minulle ystävällisesti muutaman yleispiirteen Hundertwasserin tyylistä ja toistoista teoksissa. Olin inspiroinut ja onnellinen. Hän opasti myös minut Hundertwasserin kuuluisalle Kunsthausille, jonne pingoin sitten oikopäätä. Kunsthaus oli satumainen, ja kaunis. Näyttely oli myös mahtava. Liikuituin usean kerran kyynelin Hundertwasserin ajatuksista joita oli myös sijoitettu näyttelyyn. Myös vesi- ja puu- elementit ja itse väririkas taide sai minut liikuttumaan. Kunsthaus on ihmeellinen paikka. Suosittelen jok'ikistä käymään siellä. Vierailevana näyttelynä oli Linda McCartneyn valokuvia, jotka olivat ihan mielenkiintoisia. Olin hyvin skeptinen, aluksi, mutta Lindan näyttely oli eheä ja mielenkiintoinen kokonaisuus. Näyttely katsauksen jälkeen, homman kruunasi näyttelyn trooppisessa puutarhassa istuminen ja yksityiskohtien tutkiskelu. Jokainen ikkuna oli erilainen, mosaiikkikoristukset olivat leikitteleviä ja värikkäitä. Lisäksi elävän veden ääni ja puut tungeksiessa korkean Kunsthausin ikkunoista pisti hymyilemään. Paikasta jäi mitä parahin maku.
Friedensreich Hundertwasser - Haus Geboren - In Stockholm, gestorben Paris und die beweinung meiner selbst
Näitten inspiraatioiden lähteiden saattelemana toivon, että miekin saisin pitkästä aikaa jotain aikaiseks. Ehtisi vielä kuivuakin jos öljyllä teen. Lähtö kotiin tapahtuu 25. heinäkuuta.
